Marsun keskimääräinen elinikä on 4-5 vuotta, mutta voi elää jopa 8-vuotiaaksi. Luonnossa marsut elävät suurissa laumoissa. Lemmikkimarsu tarvitsee paljon liikuntaa ja seurustelua lajitovereidensa tai hoitajansa kanssa. Kaksi marsua on suositeltavin vaihtoehto. Parhaiten tulee toimeen yleensä kaksi naarasta tai urosta samasta poikueesta tai kastroitu uros ja naaras. Marsun luovutusikä on viisi viikkoa.
Tarvikkeet ja ruokinta
Marsu tarvitsee asumuksekseen mahdollisimman suuren häkin. Yhdelle marsulle minimi on 100cm x 50cm, useampi marsu tarvitsee vähintään 120cm pitkän häkin. Mitä suurempi häkki sen parempi. Sijoita häkki rauhalliseen ja vedottomaan paikkaan, josta marsu voi kuitenkin seurata perheesi elämää. Ei suoraan auringonpaisteeseen tai patterin viereen. Häkkiin sijoitetaan marsulle ruokakuppi, vesipullo ja pesämökki. Marsusi osaa arvostaa myös erilaisia tunneleita ja matalia tasoja. Kuivikkeeksi marsun häkkiin sopii kutterinpuru, lehtipuuhake ja olki. Myös räsymattoa voi käyttää häkin pohjalla. Sanomalehti ei ole suositeltavaa haitallisen painomusteen takia. Häkki siivotaan noin kaksi kertaa viikossa, pissanurkkia kannattaa siivota useamminkin. Ruokakupit ja pullot pestään kuumalla vedellä ja harjalla ainakin viikkosiivouksen yhteydessä.
Marsun pääravintona on kuiva, laadukas heinä ja marsuille tarkoitetut rehupelletit. Marsun ruoansulatus perustuu sen suoliston bakteerikannan toimintaan, ja tämä bakteeristo tarvitsee heinää pysyäkseen hengissä. Mikäli marsu ei saa heinää, sen suoliston bakteerikanta kuolee, ja tällöin kuolee myös itse eläin, koska se ei enää pysty sulattamaan ravintoansa. Kuivaa heinää tulee siis olla marsun saatavilla koko ajan. Marsu tarvitsee myös monipuolisesti tuoreruokaa. Kasvisten valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota myös C-vitamiinin saantiin. Lähes pelkkää vettä sisältäviä kurkkua ja salaattia ei kannata syöttää suuria määriä, vaan makupalana silloin tällöin. Porkkanassa on runsaasti karoteenia, B- ja C-vitamiinia, ja sitä voidaankin syöttää runsaasti, jopa päivittäin muun tuoreruoan tukena. Muita hyvin vitamiini ja kuitupitoisia kasviksia ovat punajuuri, lanttu, nauris ja varsiselleri. Lisäksi voit antaa omenaa, tomaattia, persiljaa, marjoja, lehtipuiden oksia tai vaikka idättää siemeniä. Hedelmät eivät ole marsulle sopivaa ravintoa happamuutensa ja sokeripitoisuutensa takia. Kesäisin voi marsulle kerätä ulkoa voikukanlehtiä, ruohokasveja, maitohorsmia, siankärsämöitä, valkoapilaa, porkkanan naatteja ym. Voit myös kuivattaa lehtipuiden ja vadelman oksia, maitohorsmia sekä voikukkaa marsun talviherkuksi. Muista kuitenkin, ettet poimi ruohoja teiden varsilta tai lemmikkien ulkoilutuspaikkojen läheisyydestä. Marsulle ei saa antaa perunaa missään muodossa, sipulikasveja, sitrushedelmiä, käsiteltyjä kasviksia (säilöttyjä, pakastettuja tai kypsennettyjä). Marsu on täysin kasvissyöjä, näin ollen sille ei myöskään saa antaa mitään eläinkunnasta peräisin olevaa ravintoa. On myös huomioitava, ettei marsu täytä vatsaansa pelkällä tuoreravinnolla, vaan syö myös runsaasti kuivaa heinää.
Ripuli on marsulla aina otettava vakavasti ja hoidettava välittömästi jättämällä kaikki tuoreruoka ja pelletti pois kunnes papanat ovat taas normaaleja. Marsun ravinnossa on oltava riittävästi kuitua, jotta suolisto toimisi. Marsun ravinnon tulee sisältää vain vähän rasvaa ja sokeria. Siksi siemenet ovat huonompi vaihtoehto ja hedelmiäkin tulisi antaa vain harvoin.
Marsu on siinä suhteessa ainutlaatuinen lemmikki, ettei se pysty itse tuottamaan elimistössään C-vitamiinia, siksi sen tulee saada sitä muun ruokinnan ohella päivittäin. Aikuisen marsun C-vitamiinin tarve on noin 20mg päivässä, nuorilla, sairailla ja tiineillä marsuilla tarve kasvaa. Helpoin tapa huolehtia C-vitamiinin riittävyydestä, on lisätä sitä päivittäin juomaveteen tai antaa pieni annos kurkunsiivun päällä. C-vitamiinia saa apteekista rakeina, puhtaana askorbiinihappojauheena, sekä poretabletteina. Puhdasta askorbiinihappoa laitetaan juomapulloon pieni veitsen kärjellinen päivässä. Vesi tulee vaihtaa päivittäin, sillä C-vitamiini ei säily pullossa pitkään. C-vitamiinin puutos johtaa marsuilla moniin erilaisiin sairauksiin ja terveysongelmiin.
Syömättömyys, juomattomuus, ummetus, pitkittynyt ripuli ja apaattisuus ovat merkkejä sairaudesta ja eläinlääkäriin menoa ei ole syytä pitkittää. Marsu ei kestä paastoamista, sillä sen suoliston bakteerikanta tuhoutuu jo 12 tunnin syömättömyyden seurauksena ja marsun yleiskunto heikkenee vaarallisesti. Jos sairas marsu ei suostu syömään, sitä on ruokittava ruiskulla ja nestemäisellä ravinnolla.
Käsittely
Marsua on käsiteltävä aina rauhallisin ja varmoin ottein. Marsua nostetaan tarttumalla toisella kädellä etutassujen takaa ja kannattelemalla takaruumista toisella. Kun kannat marsua, aseta se tukevasti rintaasi vasten. Erilaiset hoitotoimet on hyvä tehdä tuolilla tai lattialla istuen. Pudotessaan marsu saattaa loukata itsensä vakavasti. Marsu kannattaa laittaa takaisin häkkiinsä takapää edellä, sillä varsinkin kokemattomista käsistä marsu yrittää helposti hypätä häkkinsä nähdessään ennenaikaisesti.
Säännöllinen kynsien leikkaus kuuluu myös marsun hoitotoimiin. Kynnet kasvavat yksilöllisesti, mutta keskimäärin ne on leikattava parin viikon välein. Kynnessä kulkee verisuoni, johon asti ei saa leikata. Tarkoitukseen soveltuvat hyvin pienet jyrsijöiden tai kissojen kynsisakset. Jos kynsien leikkaus tuottaa ongelmia, ota yhteyttä lemmikkieläinliikkeeseesi tai eläinlääkäriin. Liian pitkät kynnet vaikeuttavat marsun liikkumista ja saattavat kasvaa pahimmillaan niin kieroiksi, että painavat tassunpohjaan. Silloin tällöin on myös hyvä tarkistaa, että marsun etuhampaat kuluvat normaalisti.
Marsu pitää pääsääntöisesti itse huolen omasta puhtaudestaan. Poikkeuksena rasvarauhanen, joka sijaitsee marsun takapäässä siinä kohdassa, missä häntä olisi. Rasvarauhanen vaatii joillakin marsuilla säännöllistä puhdistamista lämpimällä vedellä. Kuivaa marsu huolellisesti ja pidä tämän jälkeen lämpimässä paikassa.
Virikkeet
Marsu tarvitsee terveenä ja virkeänä pysyäkseen paljon liikuntaa myös vapaana huoneistossa. Nosta lattialla lojuvat johdot marsun ulottumattomiin ja tuki kolot, joihin marsu saattaa piiloutua. Rakenna lattialle tunneleita ja suojapaikkoja vaikka pahvilaatikoista marsusi iloksi. Luonnossa marsut elävät matalassa ruohikossa ja pensaikoissa ja siksi marsu rakastaa piiloutumista heinäkasaan. Osa marsun heinästä kannattaakin laittaa kasaksi häkin pohjalle, jotta marsu voi toteuttaa omaa luontoaan.
Marsun hampaat kasvavat sen koko eliniän, joten on todella tärkeää, että marsulla on aina jotain kovaa pureskeltavaa tarjolla. Lehtipuun oksat, mustikan varvut ja erilaiset lemmikkieläinliikkeessä myytävät jyrsijöiden purulelut ovat myös sopivaa ajanvietettä marsulle.
Marsun kieli
Marsut kommunikoivat keskenään lukuisilla erilaisilla äänillä ja eleillä. Marsun omistajan onkin syytä opetella tunnistamaan joitakin yleisimmistä marsun käyttämistä signaaleista.
· ”Kuikuttaminen” on marsun kutsuääni. Tällä tavalla marsu kutsuu lajitoveriaan, ihmistä tai kerjää ruokaa.
· ”Röhkiminen” on marsujen välistä yhteydenpitoa. Sen tarkoituksena on pitää lauma koossa ja tätä ääntä kuuleekin usein, kun marsu on jaloittelemassa lattialla.
· ”Hyriseminen” on tietynlaista marsun kehräämistä ja näin
se osoittaa tyytyväisyyttä.
· ”Jokeltaminen” on lyhytkestoisempi, pehmeämpi ja monitahoisempi ääni kuin kuikuttaminen. Marsu jokeltaa innostuessaan ja todella riehakkaalla päällä saattaa tehdä samalla pukkihyppyjä.
· ”Uikuttaminen” on hieman valittava ääni, jolla marsut ilmentävät epämukavaa oloaan. Marsu saattaa äännellä näin esim. syliin nostettaessa, jos se ei ole tottunut käsittelyyn. Sylissä marsu yleensä kuitenkin rauhoittuu ja ääntely muuttuu tyytyväiseksi hyrinäksi.
· Hampaiden narskuttelu merkitsee hermostumista. Tämä ääni saattaa edeltää marsujen tappelua.
· ”Sirkuttaminen” merkitsee epävarmuutta tai lajikumppanin kaipuuta. Tämä ääni todellakin muistuttaa pikkulinnun sirkutusta ja on soinniltaan haikea. Ryhmässä elävät marsut ääntelevät harvoin näin.
· ”Kuriseminen” on lyhyt ja terävä ääni ”kur, kur, kur”, jonka marsu päästää kuullessaan jotain pelottavaa tai epäilyttävää. Yleensä tämä on merkki lajitovereille lähestyvästä pedosta.
• ”Tanssiminen” on marsujen mahtailua tai kosiskelua. Marsu keinuttaa takapäätään puolelta toiselle hyristen samalla. Tämä liittyy usein marsujen väliseen arvojärjestyksen selvittelyyn.
• Paikalleen jähmettyminen on varuillaan olevan marsun reaktio outoihin asioihin. Marsu tarkkailee ympäristöään kaikki aistit valppaana ja valmiina pakenemaan. Lähesty jähmettynyttä marsua rauhallisesti ja jutustellen. Jähmettynyt marsu saattaa rynnätä uikuttaen tai sirkuttaen pakoon pesäkoloonsa. Jos vastahankittu marsu on pitkiä aikoja jähmettyneenä, tarjoa sille iso kasa heinää, johon voi piiloutua silti säilyttäen näköyhteyden ympäristöön. Heinää mutustellessa marsu usein rauhoittuu ja rentoutuu.
Tärkeintä on, että sinulla on aikaa istua marsusi kanssa tarkkaillen sen puuhia ja opiskellen sen kieltä. Jos marsusi vaikuttaa jatkuvasti pelokkaalta ja epävarmalta, kannattaa miettiä, mitä asioita voit muuttaa sen ympäristössä. Kun tarjoat marsullesi oikeanlaista ravintoa, virikkeitä, hellyyttä ja rauhallisen elinympäristön, marsusi palkitsee sinut ennen pitkää tyytyväisellä hyrinällä ja iloisilla pukkihypyillä.
